Suomi

Lakimuutoksen tarkoituksena on lisätä liikenteen turvallisuutta ja rajoittaa esimerkiksi ongelmaksi kasvanutta holtitonta vuokrattujen potkulautojen pysäköimistä.

Totuessaan laki toisi jatkossa 0,5 promillen rajan kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamiseen.

Tuo potkulautojen pysäköinti noista ehkä suurin ongelma. Vähän väliä joutuu noita siirtelemään mm. pyörätelineiden edestä.

cross-posted from: https://lemm.ee/post/63972782

If you're in the E.U, please sign it.

Historian valossa hieman pelottava tiedote, mutta tällä kertaa Saksa taitaa olla oikealla puolella. Kerrankin.

Eurooppalaisen liikennealan etujärjestön Transport & Environmentin (T&E) tilaaman analyysin mukaan eurooppalaiset eivät ole päässeet käsiksi kiinalaisten akkumateriaalien huipputeknologiaan, vaikka Eurooppaan on noussut useita kiinalais-eurooppalaisia akkualan yhteisyrityksiä.

Esimerkiksi akkutehtaat Puolassa, Unkarissa, Saksassa ja Espanjassa ovat saaneet huomattavia valtiontukia, mutta kiinalaisyhtiöille ei ole asetettu tuen ehdoksi vaatimuksia osaamisen ja teknologian siirrosta.

Euroopan komissio tai kansalliset hallitukset eivät ole asettaneet yhteisyrityksille ehtoja, vaikka ne saisivat valtioilta tukia. Kiinassa tilanne on päinvastoin. Siellä yhteisyrityksissä on paikallisilla usein osake-enemmistö, ja lisäksi Kiinassa on säännöt teknologian siirrosta ja paikallisen henkilöstön käytöstä.

Asiantuntijoiden pelkoa vahvistaa se, että Kiinan valtionjohto on kieltänyt yrityksiä paljastamasta patentteja ja huippuosaamistaan ulkomaalaisille kumppaneille.

Kotkan akkumateriaalitehtaan arvioidaan työllistävän noin 270 ihmistä. Luvussa ovat mukana kaikki tehtaalla työskentelevät laboratoriosta toimistotehtäviin ja johtoon. Tehtaan vakituinen henkilöstö on tarkoitus palkata Suomesta.

Kotkan akkumateriaalitehtaan peruskivi muurattiin huhtikuun lopussa. Maahanmuuttoviraston ennakkotietojen mukaan Kiinasta on tulossa rakennustöihin satoja rakennustyöntekijöitä.

Samasta tehtaasta oli artikkeli viikko sitten, jossa kiinalainen pääurakoitsija väittää etsivänsä aliurakoitsijoiksi suomalaisia yrityksiä. Mutta sillä varauksella että jos Suomesta ei löydy sopivaa, ne tuo työntekijät Kiinasta. Samassa artikkelissa Migri kertoo et on tullu "iso määrä työperusteisia oleskelulupahakemuksia, jotka liittyvät Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaavaiheeseen".

Epäsuhta syntyy kun länsimainen yritys tekee yhteistyötä kiinalaisen yrityksen kanssa Kiinassa, kiinalainen yritys haluaa teknologiasiirron Kiinan. Eli yhteistyön jälkeen kiinalainen yritys voi halutessaan jatkaa toimintaa ilman länsimaista yhteistyöyritystä. Kun mennään toisinpäin, kiinalainen yritys tekee yhteistyötä länsimaisen kannsa, teknologiasiirtoa ei tehdä, länsimainen yritys saa kuitenkin yhteiskunnan tuet ja lopputulos on et länsimaissa on vain tehdas ja sen haitat, osaaminen ja pääosa tuloista pysyy Kiinassa.

Jos ei muuta, vois tuet ainakin jättää jakamatta, jos sopimukseen ei kuulu teknologiasiirtoa. Se on meiltä ihan hölmöä käytännössä antaa rahaa kiinalaiselle yritykselle joka sit jättää sotkunsa meille siivottavaksi. Niillä oli varmaan kulmakarvat takaraivossa ku ne tajus miten tehtaan saa pystyyn länsimaiden tuella ja juuri mitään ei tartte antaa vastineeksi.

Viikonloppuna elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) esitteli uuden perusteen.

Rydmanin mukaan vaarana on, että Kiina kiertäisi Yhdysvaltain asettamia sirurajoituksia Suomessa sijaitsevan datakeskuksen kautta.

Jos Kouvolan datakeskuksen perimmäisenä tavoitteena on päästä käsiksi tehokkaisiin siruihin, sijainti on sopiva. Yhdysvaltain tekoälysirujen vientivalvontajärjestelmässä Suomi kuuluu 18 maan joukkoon, joilla on mahdollisuus hankkia kehittyneitä siruja ilman sen suurempia rajoituksia.

Ehkä elinkeinoministeriössä pelätään Tiktokin datakeskuksen uhkaavan Suomen asemaa Trumpin hallinnon silmissä.

Toisaalta samassa ykkösluokassa ovat myös Irlanti ja Norja, missä jo sijaitsee Tiktokin datakeskuksia.

Analyysissä on nyt vähän pehmeetä argumentointia. Kiina kaipaa tehokkaita siruja, siinä missä mikä tahansa muu edistynyt maa. Niitä ei kuitenkaan saa viedä Kiinaan ilmeisistä syistä, länsimaisten kaltaiset demokratiat ei halua auttaa Kiinaa rakentamaan järjestelmiään, joita se mitä ilmeisimmin käyttäisi länsimaiden intressejä vastaan.

Tehokkaimmiat sirut on niin hankalia valmistaa et mikään länsimaa ei pysty niiden valmistamiseen tällä hetkellä yksinään. Vaan laitteita tulee eri maista ja valmistus tapahtuu muutamassa maassa, käytännössä Taiwanissa ja Koreassa. Kiina yrittää olla ensimmäinen maa, joka valmistaa koko sirun yksinään. Kun länsimaat on tehny sitä niin kauan, ne on niin edellä Kiinaa et se mitä Kiina pystyy valmistamaan ei ole vielä edistynyttä. Tässä vaiheessa Kiina tarvitsisi länsimaiden yritys apua sirujen aikaansaamiseen, mutta se on estetty vientirajoituksin.

Mutta, sirujen kehitys on taantumassa, koska nykyiset tavat kolkuttelee fysiikan lakeja. Kiina on perässä, mutta kehittyy, joten, jos tilanne jatkuu samanlaisena, joka vuosi Kiina on lähempänä sitä mitä länsimaissa pystytään valmistamaan. Jos tilanne menee siihen että Kiinassa valmistetulla sirulla ja länsisirulla ei ole juurikaan eroa, Kiina tulee valtaamaan markkinat hinnoilaan.

Siihen asti, Kiina joutuu käyttämään länsisiruja länsimaissa tai vastaavissa, kuten tässä Kouvolan tapauksessa. Me ei välttämättä tiedetä mihin käyttöön datakeskus oikeasti tulee, nimellisesti se voi olla TikTokin, mut mitä siellä todellisuudessa pyöritetään on vain arvailujen varassa. Joten, vaikka Kiinalla on jo datakeskuksia muualla, se ei tarkoita sitä että meidänkin pitää osallistua Kiinan päämäärien saavuttamiseen vain vähäisen ja tilapäisen hyödyn saavuttamiseksi.

Miljardin euron hanke on miljardin euron hanke ainoastaan Tiktokille, joka tuskin ostaa Kouvolaan suomalaisia grafiikkasiruja ja muistipiirejä. Hankkeen työllisyysvaikutuksetkin ovat melko pieniä ja rajoittuvat Kouvolaan.

Meille, pidemmän päälle, kyse on paljon suuremmasta asiasta, joka voi lopulta lopettaa koko länsimaisten demokratioiden olemassaolon tässä muodossaan.

Kaupan alalla työtehtävät ovat muuttuneet vuosien varrella paljon. HS:n haastattelemat ihmiset kokevat, että he ovat saaneet väärää palkkaa. ”Työtehtävät ja palkkaus eivät yhtään kohtaa”, Sonja sanoo.

Aika mitäänsanomaton muutos näin yleisesti. Joten asiasta jokseenkin kukkaruukkuun; ei olisi kannattanut ruveta lukemaan artikkelin kommentteja. Mä en käsitä, että miten ihmiset jaksavat paasata näinkin turhasta paskasta.

Tietysti onhan tämä jollain tasolla metaa, sillä minä paasaan tässä muiden paasaamisesta. Että sitä rataa…

Lentokentäntielle saapui useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Silminnäkijän mukaan hävittäjä savutti runsaasti ennen onnettomuutta.

Lentäjä selvisi. Onkin mielenkiintoista kuulla mikä aiheutti onnettomuuden.

Vappu on täällä taas!

Rupattelua vapunaaton ja -päivän tunnelmista, sekä tietenkin säästä.

Kuvan ottanut Eevi Alanssi (CC BY)

Valmistamassa palloja #CiaoCiaoFestival:iin jonglöörauksen työpajalle! Tule 17. ja 18. toukokuuta jos haluat oppia jonglööraamaan minun kanssa, tapahtuma on ilmainen! 🤹

Kansalaistorilla, Oodin edessä, molempina iltoina!

Hesarin juttu kertoo tehtaiden lakkautuksista, irtisanomisista, lomautuksista ja että miesten työttömyys on nyt Suomessa korkeampi kuin yhdessäkään toisessa EU-maassa. Suosituimman kommentin mukaan kaikki johtuu siitä, kun ei voi ketään irtisanoa ja ei ole joustoa, vaikka juuri on nimenomaan irtisanottu ja lomautettu helvetisti.

Rautatieyhteyden suunnittelu Kemistä Pohjois-Norjan Narvikin satamaan Jäämeren rannalle alkaa vielä tänä vuonna, päätti hallitus puoliväliriihessään.

Käytännössä tämä tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa sitä, että Suomeen rakennetaan eurooppalainen raideleveys Kemin ja Haaparannan välille.

Rajat ylittävä raideliikenne ei ole mahdollista, koska Suomen raiteet ovat yhdeksän senttimetriä leveämmät kuin Euroopan standardiraiteet.

EU katteli meidän mojovaa 9cm leveämpää raidetta ja sai raideleveyskateuden.

Yhteneväiset raideleveydet ovat tärkeä asia maanpuolustuksen kannalta. Esimerkiksi NATO voisi kuljettaa kalustoaan raiteilla Suomeen.

[Liikenneministeri Lulu] Ranne muistuttaa, että ratasuunnitelmissa ei ole kyse ainoastaan turvallisuudesta.

– Tämän mittakaavan liikenteen sujuvuutta, saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantava hanke on myös vahva kasvutoimi.

Historiallisista syistä Suomen raidelevays on sama kuin Venäjällä. Mikä tarkoittaa sitä että ne voi jo kuljettaa kalustoaan meidän raiteilla, jos ne jää ehjiksi. Vaikka sen ymmärtää että ensin tehdään puolustuksen kanssa yhteensopivat raiteet, samalla vois kyl ainakin suunnitella et miten ja milloin hyökkääjän kannalta edulliset raiteet muutetaan kans.

Raideleveyden muutos vaatii muutoksia olemasa oleviin juniin tai kokonaan uudet junat. Jos kapearaiteinen yhteys leviää Kemiä kauemmaksi, kaluston muutokset tulee kalliiksi. Pari vuotta sitten tämä olisi ollut tyhmin idea ikinä, nyt maailma on muuttunut niin että se vois olla huoltovarmuuden kannalta ihan kohtuullinen toimi.

Saksa on tekemässä historiallista, valtavaa käännöstä sitten toisen maailmansodan jälkeen. Vuosikymmenet paitsiossa ollut maan oma puolustuskyky laitetaan kuntoon.

Puutoslista on loputon: muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, laivoja, sukellusveneitä, ilmapuolustusjärjestelmiä, tykistöammuksia, aseita.

Puutoslistan vaikein rasti ovat silti raaka-aineet.

Suomella on mitä Saksalla ei ole, eli kriittisiä mineraaleja. Saksan kiinnostus Suomea kohtaan on herännyt.

– Yksityiskohtia tietysti en voi paljastaa, mutta voin sanoa, että meihin on otettu yhteyttä, kertoo Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtajan Jan Feller.

– Saksaa kiinnostavat erityisesti suomalainen koboltti ja grafiitti. Suomen kaivosteollisuudelle on kysyntää, Feller ennustaa.

Saksa on kriittisten mineraalien osalta lähes täysin Kiinan tuonnin varassa.

– Nato on listannut kaksitoista kriittistä mineraalia ja näistä Saksassa tällä hetkellä tuotetaan vain graffitia, eikä sitäkään riittävässä määrin, Feller sanoo.

– Saksan pitäisi ottaa todella paljon askeleita lisää varmistaakseen kisassa pysymisen, sanoo Saksan ulkosuhteiden neuvoston (DGAP) tutkija Loyle Campbell.

Entä sitten kriittisiä mineraaleja Venäjältä? Campbellin mukaan ajatus kuulostaa mahdolliselta, joskaan ei todennäköiseltä.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että Saksassa on poliittisesti relevantti ja hyvin verkottunut ryhmä, joka ehdottomasti haluaa luoda uudelleen liiketoimintasuhteita Venäjän kanssa.

Venäjä, eli syy, miksi nyt on menossa iso satsaus puolustukseen, näyttää olevan joillekin myös ratkaisu satsausta haittaavaan mineraalien puuteeseen. Aika erikoisella tavalla saa saksalainen laittaa ajatuksensa solmuun et tossa olis mitään järkeä. Käytännössä ne haluaa vaihtaa kiinariippuvuuden venäjäriippuvuuteen.

Perussyy koko ongelmalle on tietenkin se et saksalaiset ei ole pitäny huolta puolustuksestaan vuosikymmeniin. Osa siitä on varmaan sodanjälkeistä traumaa, mut, kuten heppu tossakin kertoo, osa on myyräntyötä mihin ei ole puututtu. Ehkä koska Venäjää myötäilevillä ajatuksilla on sen verran suosiota et niiden kannatteleminen on poliitikoillekin kannattavaa.

Ei meilläkään ole kriittisistä materiaaleista kuin muutamaa, joten niitä pitäisi saada aikaan muualtakin. EU:lla on kriittisen materiaalien strategia, siitä kertovalla sivulla on kätsy kartta mistä voi tarkistaa kuinka huonosti asiat on. Kiina tuottaa niistä ihan hervottoman osan, kiinariippuvuudesta irrottautuminen tulee vaatimaan paljon työtä.

Niin paljon on historiassa kuultu siitä, että OL3:ssa on jotain myöhässä, että kerrankin näin päin.

Oikea uutisotsikko tällä kertaa lehden kautta kun sattui tulemaan ensiksi vastaan.

Reserviupseeriliitto on listannut sivuilleen neljä kohtaa, joiden avulla siviilipalvelusta pitäisi sen mukaan uudistaa:

1. Kriisivalmiuteen painottuva koulutus: Koulutusohjelmaan sisällytettävä kriisinhallinnan perusteet, kuten ensiapu, kyberturvallisuus, evakuointisuunnittelu ja resilienssiharjoitukset. Näin palvelus tukisi tehokkaammin yhteiskunnan valmiutta eri uhkiin.
2. Tehtävien laajentaminen turvallisuuskriittisiin sektoreihin: Siviilipalvelusmiesten tulisi voida palvella myös pelastustoimessa, huoltovarmuudessa, ympäristö- ja terveysturvallisuudessa sekä tietoturvasektorilla.
3. Integrointi kansalliseen turvallisuusstrategiaan: Palvelus tulisi kytkeä tiiviimmin kansallisiin varautumis- ja turvallisuussuunnitelmiin, jolloin sen toimijat olisivat paremmin organisoituja ja hyödynnettävissä kriisitilanteissa.
4. Arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen: Järjestelmän uudistaminen lisäisi samalla yleistä ymmärrystä ja arvostusta siviilipalvelusta kohtaan. Tämä voisi edistää myös yhteiskunnallista koheesiota ja kansalaisten sitoutumista maanpuolustukseen laajassa merkityksessä.

Nykyään 20%.